Johanna Moisander-Mattila: Eläintenpelastaja, matkaopas ja valmentaja
Tampereelta Aurinkorannikolle kotiutunut Johanna Moisander-Mattila on monipuolinen nainen, joka on auttanut pelastamaan eläimiä ja opastanut suomalaisia eläinten adoptioprosessien hoidossa. Lisäksi hän toimii matkaoppaana ja valmentajana.
Miten koet vaikuttaneesi Aurinkorannikon suomalaisyhteisöön?
Koen vaikuttaneeni lisäämällä tietoa ja ymmärrystä rescue-toiminnasta, eli espanjalaisten koirien ja muidenkin eläinten osittain hyvinkin hädänalaisesta tilanteesta. Autan suomalaisia auttamaan kodittomia eläimiä kertomalla ja tarvittaessa kädestä pitäen opastamalla, kuinka adoptioprosessi hoidetaan niin, että eläimet pääsevät turvallisesti uusiin koteihinsa lakien ja sääntöjen mukaisesti. Lisäksi tuen ja avustan hädänalaisia eläimiä auttavia tahoja myös keräämällä ja toimittamalla sekä rahallisia että aineellisia lahjoituksia ja kuljettamalla koiria esimerkiksi lentokentälle.
Toimin myös itse lentokummina sekä tilapäisenä sijaiskotina, ja autan koiria opettelemaan kotikoiran elämää, ennen kuin koira pääsee lopulliseen kotiinsa.
Eläinten hylkääminen on lisääntynyt taloudellisesti vaikeina aikoina. Siksi perustin muutama vuosi sitten Moisanteri jelppaa -nimisen Facebook-sivun, jonka kautta paitsi kerätään varoja rescue-koirien auttamiseksi, myös jaetaan tietoa eri järjestöillä adoptoitavana olevista koirista sekä rescue-toiminnasta. Sivustolla varoitamme myös epäluotettavista toimijoista, joita alalla myös valitettavasti näkee.
Mikä toi sinut Aurinkorannikolle tai yleensä Espanjaan?
Aurinkorannikolle minut toi sekä silloinen työ sekä suomalainen sää – eli tarve päästä pois ikuisesta marraskuusta.
Tällä hetkellä viihdymme mieheni kanssa maalla Alhaurín el Grandessa hektisen arjen vastapainoksi. Se on pikkukaupunki, joka sijaitsee juuri sopivasti noin 30 minuutin ajomatkan päässä Fuengirolasta ja Málagan lentokentältä. Meidän suurella tontillamme on neljälle koirallemme mukavasti juoksentelutilaa hedelmäpuiden keskellä. Alueen rauhallisuus ja maaseutumainen ympäristö tuovat mukavaa vastapainoa rannikon vilkkaalle turismille.
Miten päädyit nykyiseen rescue-työhösi?
Meillä oli jo ennestään pari Romaniasta Suomeen adoptoitua rescue-koiraa, joten oli luonnollista, että jatkoin rescue-työtä täälläkin. Autoin jo silloin eläimiä muun muassa kotihoitamalla, keräämällä lahjoituksia eläinten auttamiseksi, toimimalla eläinten lentokummina sekä kuljettamalla pelastettuja koiria heidän uusiin koteihinsa tai jatkohoitopaikkoihin.
Onko Espanja avannut sinulle uusia mahdollisuuksia?
Paljonkin! Työskentelin vuosituhannen alussa useamman vuoden matkaoppaana ja sittemmin palasin täällä ollessani takaisin matkaoppaan ja -johtajan töihin. Nykyään toimin päivätyössäni freelancerina matkailualalla sekä teen jonkin verran yritysvalmennuksia ja työnohjausta.
Olen toiminut useana vuonna oppaana myös Olé-lehden järjestämillä lukijamatkoilla muun muassa Cádiziin, Córdobaan, Jerez de la Fronteraan ja Montillaan. Päiväretkillä osallistujat pääsivät tutustumaan paikallisiin kulttuurikohteisiin, sherryn ja viininvalmistukseen sekä oliiviöljyn tuotantoon.
Mitkä koet tämänhetkisen työsi suurimmiksi haasteiksi?
Rescue-toiminnan suurimpia haasteita ovat vanhentuneet asenteet ja luutuneet käsitykset eläintenpidosta ja suhtautumisesta eläimiin. Lisäksi rescue-toiminnasta ja -eläimistä liikkuu paljon virheellistä tietoa. Toiminnasta leviää virheellistä, ja jopa suoranaisesti valheellista tietoa varsinkin sosiaalisessa mediassa.
Koen, että vaikka suurin osa väärän tiedon levittämisestä on tahatonta, osa on valitettavasti hyvinkin tahallista. Rescue-piireissä liikkuu myös epärehellisiä toimijoita, jotka tekevät suuresti hallaa rescue-kentälle. Se on tälle toiminnalle erittäin haitallista.
Mitä sinulla on juuri nyt meneillään?
Minulla on paljon uusia suunnitelmia niin leipätyön puolella kuin myös rescue-kuvioissa. Uuden kokemisen ja näkemisen nälkäni on loputon, ja kalenteriin mahtuu aina kiinnostavia projekteja.
Eläinten avun tarve ei ole katoamassa, ikävä kyllä. Rescue-järjestöt ja -tahot tarvitsevat jatkuvasti apua. Autan useampaa tahoa enkä ole minkään tietyn järjestön ”leivissä”, joten työni on liikkuvaa ja epäsäännöllistä. Olen monessa mukana, ja arki on välillä hektistä, mutta samalla todella antoisaa, sillä saan tehdä työtä tärkeiden asioiden parissa.
- Kuka? Johanna Moisander-Mattila
- Missä asut? Maalla, Alhaurin el Grandessa
- Mistä on kotoisin? Mansesta nääs
- Mikä on ammattisi? Matkaopas-matkanjohtaja, valmentaja sekä työnohjaaja
- Mistä sinut tunnetaan? Väittävät, että ääneni on tunnistettava. Minua on useampaan kertaan verrattu Katja Ståhliin – sekä juttujen, äänen että ulkonäönkin puolesta. Muuten vaikutan näkyvästikin Costalla pelastettavien eläinten sekä niitä auttavien ihmisten elämään.
Teksti Anneli Päivänsara, kuvat haastateltava
Artikkeli on julkaistu Olé Sanomat -lehdessä 427-2025. Voit lukea ilmaiseksi sekä tuoreita että aiemmin ilmestyneitä Olé Sanomat -digilehtiä täällä
Mitä tehdä Málagassa? Lue vinkeistä satamakaupungin vierailuun täältä.
