Kohtaamisen voima: Aurinkorannikon koulu palkittiin sovittelutyöstään
Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa sovittelu on arjen ydintä. Vuoden 2025 kasvatuskentän sovittelijapalkinto kertoo pitkäjänteisestä työstä, jossa konfliktit kohdataan ja ratkaistaan yhdessä.
Koulussamme sovitellaan! Näin voimme todeta ylpeinä Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa. Ylpeyteen on aihettakin, sillä omistautumisemme sovittelulle on pistetty merkille Suomessa asti; minulle ja sovittelutiimillemme myönnettiin vuoden 2025 kasvatuskentän sovittelijapalkinto Suomen sovittelufoorumilta.
Mitä sovittelu sitten tarkoittaa? Pääperiaate on hyvin yksinkertainen – sovittelussa kohdataan, kunnioitetaan ja kuunnellaan. Koulussamme se on restoratiivista, eli ihmissuhteita korjaavaa ja eheyttävää.
Restoratiivisuus luo pohjan kaikelle toiminnalle oppilaiden kanssa. Se antaa opettajalle työkalut kommunikointia ja kohtaamista hyödyntävälle tuntitoiminnalle, mutta ennen kaikkea tarpeet huomioivana lähestymistapana se antaa oppilaille tunteen, että he ovat hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat. Kun mahtuu porukkaan omana itsenään, vapautuu voimavarat oppimiseen. Tämä on ollut iso oivallus opettajantyössäni. Kun kärhämiä kuitenkin joskus tulee, sovittelu on luonnollinen keino selvitellä asioita.
Sovittelussa on upeaa se, että olipa tapahtunut mitä tahansa, aina saa uuden mahdollisuuden. Riitojen ja kiusaamisen osapuolilla on oikeus omistaa oma konfliktinsa; he ovat tapahtuneen asiantuntijat. Sovittelijat vain auttavat ja ohjaavat heitä tässä prosessissaan tietyn kaavan mukaan. Sovittelu on vapaaehtoista ja luottamuksellista ja tapahtuu ilman kasvojen menetystä keskittyen tulevaisuuteen ja ratkaisuihin. Tärkeintä on kuulluksi tuleminen, tarpeiden huomaaminen, niistä keskusteleminen ja se, että sovitteluprosessissa tunteita saa näyttää ja kokea turvallisesti. Sovitteluun eivät kuulu rangaistukset, vaan keskitymme ratkaisuihin. Kun ei ole rangaistuksen pelkoa, osapuolet voivat puhua avoimesti ja rehellisesti, ilman puolusteluja, syyttelyjä ja selittelyjä.
Kun molemmat osapuolet ovat tulleet kuulluiksi, heidän syvimmätkin ajatuksensa ja tunteensa tapahtuneeseen mielipahaan liittyen on sanoitettu ja ymmärretty, on aika tutkia tarpeita. Mitä osapuolet tarvitsevat päästäkseen eteenpäin? Koemme usein helmihetkiä, kun molemmat osapuolet nostavat tarvekorteista samat tarvesanat. Molemmat saattavat tarvita esimerkiksi ystävyyttä, rehellisyyttä, kuuntelevaa korvaa ja mukaan ottamista. Tämä viimeistäänauttaa heitä ymmärtämään toisiaan ja antaa tunteen, että he katsovatkin samaan suuntaan, kohti ratkaisuja ja sopimusta.
Kun tämän kokee yhdessä niin sanotun vastapuolen kanssa, voi syntyä syviäkin ymmärtämisen kokemuksia. Jokaisen sovittelun lopuksi osapuolet lupaavat toisilleen – ei sovittelijoille – miten aikovat toimia jatkossa niin, ettei tapahtunut uusiudu. Sopimukset allekirjoitetaan. Tässä vaiheessa molempien kokemukset, tunteet ja näkemykset on tuotu esiin. Ajatuksia ja elämää on kuorittu kuin sipulia kerros kerrokselta, ja samalla on ikään kuin kurkoteltu ihmisyyden ytimeen yhdessä. Tämä herättää empatian tunteita ja avaa ymmärryksen, mikä sitouttaa osapuolia omiin lupauksiinsa. Siksi sovittelu keinona on niin hedelmällinen.
Sovitteluun liittyy aina myös seurantatapaamiset, joissa tarkistetaan, miten hyvin sovittelussa annetut lupaukset on onnistuttu pitämään.
Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa on ilahduttavan hyvät resurssit sovitteluun. Meillä sovitellaan aikuisjohtoisesti, eli Resto-sovitteluina, mutta myös vertaissovittelun keinoin, eli Versoina. Aikuissovittelijoina koulussamme toimii melkein 20 hengen tiimi, johon kuuluu opettajia ja muuta henkilökuntaa. Versoissakin meillä on lähes 30 oppilasta ja opiskelijaa! Versoihin olisi ollut enemmänkin tulijoita, mutta meidän täytyi rajata määrää käytännön syistä. Olemme saaneet Suomen sovittelufoorumin virallisen koulutuksen, ja uusia Versoja koulutamme vuosittain itse.
Koulussamme pidetään säännöllisesti myös Virta-tunteja, joiden tehtävänä on ryhmäyttää luokkia ja ennaltaehkäistä kiusaamista. Kehitämme jatkuvasti Verso-toimintaa ja aktivoimme oppilaita ylläpitämään vertaissovittelutaitojaan. Esimerkiksi viidesluokkalaiset käyvät säännöllisesti pienempien oppilaiden luona tekemässä niin kutsuttua palokuntaversoilua, eli ovat läsnä, jos ja kun välitunnilla syntyy konflikteja. Tämäkin kertoo, että sovitteluun pääsyn kynnys on matala. Emme odottele, että asiat kärjistyvät tai kroonistuvat. Meillä päinvastoin puututaan asioihin nopeasti ja luottavaisin mielin.
Teksti ja kuvat Annaleea Rantanen
Artikkeli on julkaistu Olé Sanomat -lehdessä 35-2026. Voit lukea ilmaiseksi sekä tuoreita että aiemmin ilmestyneitä Olé Sanomat -digilehtiä täältä.
