Väliaikaisesti ulkomailla oleskelevat voivat saada pääosin samoja Kelan etuuksia kuin kotimaassa. Aivan kaikki Suomessa maksettavat etuudet eivät kuitenkaan seuraa mukana ulkomaille.
Suomen sosiaaliturva on asumisperusteinen, mikä tarkoittaa sitä, että se on sidottu maassa oleskeluun pikemminkin kuin kansalaisuuteen. Jos suomalainen muuttaa pysyvästi ulkomaille, oikeus Kelan maksamaan sosiaaliturvaan päättyy perussäännön mukaan samalla ovenavauksella. Mutta tästä säännöstä on useampia poikkeuksia.
Ulkomailla oleskelu voi olla myös tilapäistä, jolloin oikeus Suomen sosiaaliturvaan säilyy. Tilapäinen oleskelu tarkoittaa pääsääntöisesti korkeintaan kuuden kuukauden ulkomailla viettyjä jaksoja, jotka voivat olla esimerkiksi vuosittain toistuvia. Eikä tämä kuuden kuukauden sääntökään ole aivan ehdoton, sillä EU-, Eta-maissa, Britanniassa ja Sveitsissä puolen vuoden aikaraja on joustavampi ja sitä tarkastellaan henkilön elämäntilanteen mukaan.
Tässä artikkelissa oletuksena on muutto Suomesta Espanjan kaltaisiin EU-maihin.
Työelämässä omat sääntönsä
Töihin lähtö ulkomaille tarkoittaa myös sosiaaliturvan siirtymistä työskentelyvaltion hoidettavaksi. Työttömien oleskelua ulkomailla on myös rajoitettu, mutta hekin pystyvät matkustamaan ulkomaille töiden haun tarkoituksessa kolmen kuukauden ajaksi ja säilyttää samalla oikeus työttömyyspäivärahaan.
Työmarkkinoilla olevista henkilöistä ulkomaille voivat sosiaaliturvan siirtää esimerkiksi lähetetyt työntekijät. Myös työkomennukselle lähtijät ja virkamiehet, tutkijat ja esimerkiksi kehitysyhteistyötä tekevät ja näiden kaikkien mukana muuttavat perheenjäsenet voivat säilyttää oikeuden kotimaan sosiaaliturvaan.
Lähetetty työntekijä voi olla yrityksen lähettämän työntekijän lisäksi esimerkiksi yksinyrittäjä tai ammatinharjoittaja.
Myös opiskelijat ja vaihto-opiskelijat voivat oleskella ulkomailla pidempiä jaksoja kotimaan sosiaaliturvan piirissä.
Sen lisäksi he voivat saada opintoihinsa opintotukea, jos tutkinto vastaa Suomessa tuettavia opintoja.
Asumis- ja perustoimeentulotuki ovat poikkeuksia
Suuri osa Kelan valikoimaan kuuluvasta sosiaaliturvasta on edellä maninituilla ehdoilla maksettavissa ulkomaille asumistukea ja perustoimeentulotukea lukuun ottamatta.
Ensimmäisen maksaminen vain kotimaahan on määritelty lainsäädännössä, jossa edellytyksenä on asunnon sijainti Suomessa, ja jälkimmäisen maksaminen ulkomaille on muuten tarkasti rajattua. Täysimääräinen tukioikeus säilyy toimeentulotukiasiakkailla vain lyhyillä, enintään seitsemän vuorokauden matkoilla rajojen ulkopuolelle.
Kattava turvaverkko
Suomen sosiaaliturvaan kuuluu varsin kattava määrä erilaisia tukimuotoja, joita voi ehtojen täytyttyä saada myös ulkomaille. Myös uusia tukia on mahdollista hakea oleskelun aikana, mikäli henkilökohtainen tilanne muuttuu. Esimerkkejä tällaisista ovat erilaiset lapsiperheiden etuudet, kuten vanhempainpäivärahat tai lapsilisät.
Työelämässä olevat lähetetyt työntekijät ja muut vastaavat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat voivat hakea Kelalta esimerkiksi sairauspäivärahaa paikallisen lääkärin myöntämällä todistuksella.
Hakemusten jättäminen ja muu asiointi onnistuu ulkomailta käsin kätevimmin Kelan verkkopalvelun Omakelan kautta. Kirjautuminen sinne vaatii varmennekorttia, mobiilivarmennetta tai suomalaisen pankin tunnuksia.
Monelle suomalaiselle kotimaisen sosiaaliturvan piirissä pysymisen etuna on sen kattavuuden lisäksi myös järjestelmän tuttuus ja tiedon saanti omalla kielellä.
Sitä, kuinka hyvin tukiin oikeutetut, ulkomailla oleskelevat suomalaiset niitä hakevat, ei Kelassa ole tutkittua tietoa.
Ulkomailla sairastumisen kuluista voi saada korvausta
Tilapäisesti ulkomailla oleskeleva voi saada hoitoa paikallisten asiakasmaksujen hinnalla. Siihen vaaditaan yleensä eurooppalainen sairaanhoitokortti. Vakituisesti muuttavan on rekisteröidyttävä paikalliseen terveydenhoitojärjestelmään.
Äkilliseen sairastumiseen EU- tai Eta-alueen maissa ja Sveitsissä ja Iso-Britannissa voi saada Kelasta korvausta joko Suomen tai paikallisen hintatason mukaan.
Myös yksityisestä sairaanhoidosta, esimerkiksi lääkärin tai erikoislääkärin vastaanoton kustannuksista voi hakea jälkikäteen korvauksia. Vuodesta 2023 lähtien näitä korvauksia ei ole saanut enää EU- ja Eta-alueen ja Sveitsin ja Ison-Britannian ulkopuolisista maista.
Myös matkakustannuksista lähimpään hoitopaikkaan voi hakea korvauksia. Lentomatkoja esimerkiksi kotimaahan hoitoon ei kuitenkaan korvata. Ulkomailla syntyneistä sairaanhoidon kustannuksista korvaus tulee hakea kuuden kuukauden sisällä niiden maksamisesta. Hakemuksessa on eritelty siihen tarvittavat liitteet.
Hoitoon voi hakeutua ulkomaille
Ulkomaille voi myös hakeutua hoidettavaksi, mikä on sosiaaliturvan termeillä eri asia kuin sairastuminen ulkomailla.
Hoitoon voi hakeutua joko omatoimisesti tai hakemalla Kelasta ennakkoluvan. Ilman ennakkolupaa hoito on aina maksettava ensin itse, jonka jälkeen siitä voi hakea korvauksia, jotka ovat enimmillään Suomen hintatason mukaisia. Hoitoon tarvitaan myös lähete, ja hoidon tulee kuulua Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan.
Tällaisissa tapauksissa myös matkoista ja lääkkeistä voidaan myöntää korvauksia, mutta matkojen osalta se rajoittuu siihen, mitä matka kotimaan sisällä vastaavaan hoitoon olisi maksanut.
Eläkkeensaajan hoitotukea myös ulkomaille
Tietyt eläkeläisväestölle tarjotut tukimuodot on mahdollista säilyttää ulkomailla asumisen yhteydessä, kuten hoitotuki. Sitä voidaan maksaa EU-alueille joissakin tilanteissa, vaikka eläkeläinen ei enää kuuluisikaan Suomen sosiaaliturvaan.
Hoitotuessa on kolme eri tasoa tarvittavan avun kattavuuden perusteella. Hoitotukea saavan on mahdollista saada korvattua toimintakykyä heikentävästä sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia, kuten kotipalvelua, osaa palveluasumisen kustannuksista tai pitkäaikaisesta laitos- tai sairaalahoidosta.
Lähes samat Kelan säännöt koskevat myös 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, joka on myös porrastettu kolmeen tasoon ja johon kuuluu erityskustannusten tuki. Myös vammaistukea voidaan maksaa tietyin edellytyksin ulkomaille, minkä lisäksi sitä voidaan maksaa EY:n sosiaaliturva-asetusten perusteella.
Eläkeläisen terveydenhoito eläkkeen maksajan vastuulla
Terveydenhoidon palveluiden osalta ulkomaille vakituisesti muuttanneet eläkeläiset ovat oma eritysryhmänsä. Heidän tilanteeseensa vaikuttaa esimerkiksi se, mikä maa maksaa eläkkeet ja onko muutto tilapaistä vai pysyvää.
EU-lainsäädännön mukaan se maa, joka eläkkeen maksaa, vastaa myös sairaanhoidon kustannuksista. Jos Kela katsoo, että Suomi vastaa eläkeläisen sairaanhoitokustannuksista, se myöntää S1-todistuksen, joka rekisteröidään asuimaassa, jonka jälkeen hänellä on oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Eläkeläinen saa myös niin sanotun eläkkeensaajan eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jota voi käyttää myös Suomessa vastaavissa palveluissa.
Espanjassa julkisen puolen perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito ovat asiakkaille maksuttomia.
Kelan ulkomaille maksamat eläkkeet liipasimella
Kela maksaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluville myös monia eläkkeitä, kuten kansaneläke, joka voi olla joko työkyvyttömyys-, vanhuus- tai takuueläke. Myös perhe-eläkkeet, kuten leskeneläkkeet ja lapseneläkkeet, kulkevat Kelan kautta.
Nyt hallitus on tehnyt kehysriihessä periaatepäätöksen, jonka mukaan näitä eläkkeitä ei enää maksettaisi ulkomaille. Käytännössä tämä tarkoittaa EU- ja Eta-maita sekä Iso-Britaniaa ja Sveitsiä, koska niiden ulkopuolelle näitä eläkkeitä ei ole tähänkään saakka maksettu.
Uudistusta valmistelevasta sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että tämä koskee kaikkiaan noin 25 000 ulkomailla asuvaa, joista 600 oleskelee Epanjassa. Toisin sanoen päätös koskee yli joka neljättä Espanjassa vakitusesti kirjoilla olevaa eläkkeensaajaa, joita oli viime vuonna hieman yli 2 000.
Muutos vaatii lainsäädännön muuttamista, joten sitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä lainvalmisteluprosessina. Tähän prosessiin kuuluu osana lausuntokierros, johon esimerkiksi yhdistykset, järjestöt, yritykset ja myös yksittäiset kansalaiset voivat jättää lausuntoja.
Kela maksaa eräänlaisena lisäeläkkeenä myös sotaveteraanien rintamalisää, jota maksetaan myös ulkomaille. Etuutta korotettiin toukokuun alusta 200,01 euroon, ja sitä maksetaan tiettävästi ulkomaille uudistuksen jälkeenkin. Tosin ulkomailla asuvia veteraaneja on Kelan mukaan elossa enää 14 henkilöä.
TEKSTI JUKKA LAURIMO | KUVAT SHUTTERSTOCK
