Teneriffan Suomi-kerhon puheenjohtaja: ”Toimintamme on tärkeää, sillä se yhdistää ihmisiä”

Teneriffan Suomi-kerho tarjoaa monipuolista toimintaa, jossa korostuu suomalaisten vahva yhteisöllisyys Teneriffalla. Uudet toimitilat tarjoavat erinomaiset puitteet monipuolisille tapahtumille. Vierailijat voivat samalla nauttia klubikahvilan tarjoiluista, mikä luo rennon ja yhteisöllisen ilmapiirin.

Syksyllä Suomi-kerho järjesti jo toista kertaa Avoimien ovien päivän, joka houkutteli paikalle myös useita yrityksiä esittelemään palveluitaan ja tuotteitaan. Yritykset lahjoittivat palkintoja tapahtuman päätteeksi järjestettyihin arpajaisiin, ja kävijät saivat lisäksi ostaa arpoja helmikuussa pidettäviin suurempiin Kalevalan päivän arpajaisiin, joiden pääpalkintona on Liekki-ryijy.

Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki-ryijy, joka esiteltiin ensimmäistä kertaa Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä, on suomalaisen taideryijyn klassikko. Suomi-kerho sai tämän arvokkaan ryijyn lahjoituksena kerhon jäseneltä, joka valmisti sen ja haluaa pysyä nimettömänä. Ryijyn arvo on noin 6 500 euroa.

Uudet toimitilat

Avoimet ovet järjestettiin menestyksekkäästi Suomi-kerhon uusissa toimitiloissa, jotka hankittiin vuonna 2022 Puerto de la Cruzista. Aiemmin kerho toimi vuokratiloissa, mutta pysyvämmän paikan löytäminen oli ollut tavoitteena jo pitkään. Kun aiemmin käytössä ollut kirjastotila meni myyntiin, oli kerhon nopeutettava uuden tilan etsintää. Sopiva tila löytyi yllättävän nopeasti.

Kerholla oli jo säästöjä, mutta kauppasummaa varten tarvittiin myös lisärahoitusta. Koska Espanjassa yhdistykset eivät voi saada pankkilainaa, tarvittavat varat kerättiin jäseniltä, jotka myönsivät kerholle lainan. Näin kerho pystyi viimeistelemään kaupat. Ostettu tila on entinen marketkiinteistö, jossa on yli 300 neliömetriä. 

Kaupan jälkeen kävi ilmi, että tila tarvitsi suunniteltua enemmän remonttia, ja kerho olikin onneksi varautunut ylimääräisiin kustannuksiin. Yllättävä haaste syntyi kuitenkin, kun verottajan virhe varainsiirtoveron laskennassa aiheutti odottamattomia kuluja, jotka kiristivät kerhon taloudellista tilannetta. Suomi-kerho on hakenut oikaisua verotukseen, mutta prosessi on edelleen kesken.

Remontin valmistuttua Suomi-kerho voi nyt järjestää tapahtumia omissa tiloissaan. Klubikahvila ja erilaiset tapahtumat ovat tärkeitä tulonlähteitä.

– Tavoitteenamme on maksaa lainat pois ja vakauttaa kerhon talous, korostaa puheenjohtaja Maria Raute.

Vaikka tilat ovat vielä osittain kesken, lahjoitusten ja aktiivisen varainhankinnan ansiosta tulevaisuus näyttää valoisalta. Harrastepiirit ja jäsenten aktiivisuus pitävät kerhon elinvoimaisena.

Suomi-kerhon toiminta

Teneriffan Suomi-kerho on perustettu vuonna 1978, ja se palvelee suomalaisia ja suomea puhuvia saarelaisia. Kerho tarjoaa yli 20 harrastepiiriä, kuten kielikursseja, rantalentopalloa, puistojumppaa ja käsitöitä, sekä erilaisia tapahtumia, erityisesti lokakuusta maaliskuuhun, jolloin suomalaisia on saarella runsaasti. Jäsenmaksu kattaa osallistumisen kerhon toimintaan, mutta erikoistapahtumista ja ulkopuolisten vetämistä piireistä peritään maksu varainhankinnan tukemiseksi.

– Toimintamme on tärkeää, sillä se yhdistää ihmisiä ja kannustaa liikkumaan. Meillä on joogaa, zumbaa ja muita aktiviteetteja, jotka tukevat terveyttä ja tarjoavat mahdollisuuden tavata ystäviä, kertoo Raute.

Syksyllä 2024 aloitti lasten Suomi-koulu, joka tarjoaa suomen kielen ja kulttuurin opetusta joka toinen lauantai. Lisäksi kerho järjestää muun muassa karaokea, elokuvailtoja, kuoroesityksiä ja juttutupia eri teemoista. Raute on johtanut kerhoa jo kolmen kauden ajan ja on ollut keskeisessä roolissa sen kehityksessä.

Maria Rauten käänteet

Maria Rautella on vankka kokemus, sillä hänellä on takanaan kaksi uraa ennen eläkkeelle siirtymistä. Hän työskenteli noin 20 vuotta nuorisotyöntekijänä Karjaalla, minkä jälkeen hän muutti Saloon ja aloitti työt koulutuksen ja ohjauksen parissa. Uuden uran aloittaminen vaati kuitenkin kouluttautumista, joten 49-vuotiaana hän lähti ammattikorkeakouluun ja suoritti
yhteisöpedagogin tutkinnon. 

– Tapasin kerran viisi henkilöä kerrostalon pihalla, ja he kaikki kertoivat olleensa minun ohjattavina. Nyt heillä kaikilla oli ammattitutkinnot ja työpaikat. Se oli paras palaute, Raute muistelee.

Teneriffalle hän päätyi, kun hän jäi eläkkeelle ja sattui kysymään mieheltään, mitä tämä tekisi, jos hän kuolisi ennen miestään. Mies vastasi, että myisi kaiken ja lähtisi ulkomaille. Maria innostui ideasta ja pian he löysivät itsensä Teneriffalta. Marialla on menossa kolmas puheenjohtajakausi, joka jäänee hänen viimeiseksi kaudekseen.

Vapaaehtoisten voima

Teneriffan Suomi-kerhon toiminnan kulmakivenä on laaja vapaaehtoisten joukko, joka vetää harrasteryhmiä sekä vastaa kahvilasta, siivouksesta ja erilaisista tapahtumista.

– Ilman tätä aktiivista vapaaehtoistoimintaa kerhon monipuolinen ohjelmatarjonta ei olisi mahdollista. Tämä on täysin vapaaehtoisten ansiota, kiittelee Raute.

Yksi vapaaehtoisista on Risto Laitinen, tapahtumien juontaja ja ”joka paikan höylä”. Hän on kotoisin Hollolasta maatilalta, ja hänen varsinainen ammattinsa oli autoasentaja. Lisäksi hän on työskennellyt maanviljelijänä ja ammattikoulun työnohjaajana.

Teneriffalle hän päätyi eläkkeelle jäätyään ystävänsä innoittamana. Hän vietti aluksi vain lyhyitä pätkiä saarella, mutta jäi lopulta pysyvästi. Laitinen löysi Suomi-kerhon kerhotoiminnan kautta.

– Maksoin jäsenmaksun heti kättelyssä ja osallistuin aktiviteetteihin.

Osallistuvana persoonana Laitinen on siirtynyt kerholaisesta vapaaehtoiseksi. Laitinen laittaa vielä terveisiä kaikille Olé-lehden lukijoille:

– Etsikää paikka auringon alta ja nauttikaa elämästä!

Katse tulevaisuuteen

Suomi-kerholla on katse tulevaisuudessa ja uutta toimintaa suunnitellaan kovaa vauhtia. Ohjelmistossa on saamelaismytologiaan pohjautuva nukketeatteriesitys Uula Gufittarien valtakunnassa. Esitys käsittelee saamelaisia tarinoita, ja sen hahmot, kuten Uula-poika, joka eksyy manalaan, tuodaan esiin suurilla nukeilla. Näytelmä kiinnostaa niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin vieraita, sillä saamelaisuus kiinnostaa laajemminkin.

Suomi-kerho pyrkii jatkossakin tarjoamaan monipuolisia tapahtumia, joissa suomalaiset voivat tavata toisiaan ja luoda uusia ystävyyssuhteita.

Teksti ja kuvat Asta Jansson ja Eugen Sacali