Sata linnunpönttöä ja kuiva suihkulähde

Aurinkorannikolla voi retkeillä mukavasti myös lämpiminä päivinä, kunhan tietää oikeat polut.

Coínin suunnalla kulkeva metsäinen reitti tarjoaa viileää varjoa, lintujen laulua ja komeita maisemia. Nimestään huolimatta Suihkulähdepolulla ei kuitenkaan kannata odottaa pulppuavaa vettä.

Jos syys–lokakuussa tai vastaavasti kevään viime kuukausina on liian paahteista kävellä avoimilla paikoilla kaupungissa, rannan tuntumassa tai vuorilla, leppoisa vaihtoehto on suunnata Coínintien kupeessa kulkevalle Camino de la Fuentelle – Suihkulähdepolulle. Reitti kulkee aarniometsää muistuttavassa ympäristössä, johon auringon paahde ei yllä.

Todetaan kuitenkin heti, että reitin alku- tai loppupäässä oleva suihkulähde on ainakin viimeiset viisi vuotta ollut rutikuiva, joten polun nimi on hieman harhaanjohtava. Eli omaa vettä mukaan!

Sadan linnunpöntön reitti

Ihan hyvä vaihtoehtoinen nimi reitille voisi olla Sadan linnunpöntön polku (cajas nido), sillä reitin puolivälissä on kymmenittäin linnunpönttöjä, jotka on asennettu hieman kituliaisiin pinjoihin. Pöntöt liittyvät ekologisiin ympäristöhankkeisiin, joita alueella toteuttaa pitkälti ympäristöjärjestö Asociación Almijara yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten oppilaitosten, vapaaehtoisten ja Coínin kunnan kanssa.

Alueen pöntöt on suunniteltu lähinnä sinitiaisille (herrerillo común) ja talitiaisille (carbonero común). Nämä linnut ovat tärkeitä metsälle, sillä ne toimivat luonnollisina tuholaistorjujina esimerkiksi mäntyprosessionäärin toukkia vastaan.

Aloita näköalapaikalta

Reitillä on kaksi lähtöpistettä, mutta suositeltavinta on kääntyä MA-3303-tieltä vasemmalle pari kilometriä mysteerilinnan jälkeen. Tienhaarassa on El Fuente -kivipaasi. Aja pari kilometriä, niin tulet polkujen risteyskohtaan, jossa on opastaulu ja lukuisia viittoja.

Käy ensin näköalapaikalla Mirador de Cerro Alaminos (1,7 km), josta on huikeat näkymät laaksoon, merelle yli Fuengirolan ja Mijasin sekä Mijas-vuorelle. Golfari löytää viisi golfkenttää, joista lähin, Alhaurín Golf, on aivan Mijas-vuoren juurella idässä.

Palaa sitten takaisin ja suuntaa kohti El Fuentea joko ylempää tietä pitkin tai sata metriä alempana kulkevaa leppoisaa polkua pitkin (suositus). Polku on varsin helppokulkuinen, mutta jossain kohden saattaa töröttää kivi tai puunjuuri – kuten ihmisten muovaamassa polussa kuuluukin olla. Matkan varrella ylität kaksi loivaa ”laskettelurinnettä” – vain lumi puuttuu.

Urheilukeskus keskellä ei mitään

Kolmisen kilometriä kuljettuasi vastaan tulee ensin voimistelutelineitä, sitten parinkymmenen pöydän piknikalue ja niiden takana valtava sisäurheiluhalli sekä sen kupeessa täysimittainen jalkapallokenttä.

Pöytien ääressä on kiva, varjoisa paikka vaikka eväiden syömiseen. Arkipäivinä saatat nähdä välitunnilla olevia teini-ikäisiä koululaisia istumassa pöytien ääressä ja usko tai älä – kenelläkään ei ole nokka kiinni kännykässä!

Tästä eteenpäin olisi vielä reitin päätepiste, El Fuente, mutta sen viimeisen kilometrin voi kyllä jättää väliin. Ei ole El Fuentessa mitään nähtävää – eikä siis ainakaan suihkulähdettä.

Edestakaisten reissujen – näköalapaikka ja urheilukeskus – yhteispituudeksi tulee silti melko tasan 10 kilometriä, mutta jalat eivät tasamaastossa väsy, eikä aurinkokaan porota päätä pehmeäksi.

Polku on siis varsin kiva ja helppo tallustaa. Matkan varrella voi bongata laavakiviä, alle metrin mittaisen kääpiöpalmun taateleineen ja San Juanin kävyn (piña de San Juan).

Teksti ja kuvat Raimo Holopainen

Artikkeli on julkaistu Olé Sanomat -lehdessä 43-2026. Voit lukea ilmaiseksi sekä tuoreita että aiemmin ilmestyneitä Olé Sanomat -digilehtiä täältä.