Jussi Pakkasvirran teos valottaa Suomen ja Espanjan välisiä suhteita Francon aikana
Kulttuurintutkija, historioitsija Jussi Pakkasvirta esitteli kirjaansa Aurinkorannikon kirjaraadille Fuengirolassa.
Kun Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta 1970-luvun lopulla hyppäsi interrail-junaan ja matkasi Etelä-Espanjan Esteponaan tapaamaan armeijakaveriaan, hän tuskin aavisti, että tuo matka veisi hänet vuosikymmenten mittaiselle tutkimuspolulle espanjankieliseen maailmaan.
Vaikka Pakkasvirta tunnetaan erityisesti Latinalaisen Amerikan ja nationalismin tutkijana, hän on myös pitkän linjan Espanjan ystävä. Suhde maan historiaan ja kulttuuriin on henkilökohtainen: nuoruuden reissut, vuosien varrella syntyneet ystävyyssuhteet ja tutkijavierailut ovat jättäneet jälkensä.
”Olen aina ollut kiinnostunut merestä, seikkailusta ja espanjankielisestä maailmasta. Karjalaiselle luonteelleni tällainen vilkkaampi elämänmeno tuntuu kotoisalta”, hän naurahtaa.
Ystäviä hiljaisuudessa kylmän sodan aikaan
Nyt Pakkasvirta on Aurinkorannikon suomalaisyleisölle tuttu vieras. Maaliskuun lopussa hän oli Aurinkorannikon kirjaraadin vieraana Fuengirolassa kertomassa teoksestaan Francon kanssa? Suomi, Espanja ja kylmä sota (Siltala, 2023). Kirjassa hän porautuu Suomen ja Francon diktatuurin suhteisiin kylmän sodan aikana, jolloin virallisesti pidettiin etäisyyttä, mutta kulisseissa rakennettiin siltoja.
Pakkasvirran kirja piirtää yksityiskohtaisen kuvan siitä, miten Suomi ja Francon Espanja – kaksi Euroopan reunavaltiota – hoitivat suhteitaan hiljaa kulissien takana. Virallisesti Suomi piti etäisyyttä fasistiseksi miellettyyn diktatuuriin, mutta todellisuudessa yhteyksiä rakennettiin kaupan, diplomatian ja kulttuurivaihdon kautta.
Suomi oli Francon Espanjalle mieluinen Pohjoismaa – puolueeton ja diplomaattinen. Espanjassa myös ihailtiin Suomen sinnikkyyttä Neuvostoliiton painostuksen alla sekä marsalkka Mannerheimiä.
Mailla on myös paljon yhteistä: molemmat ovat kokeneet sisällissodan traumat, pysytelleet neutraaleina ja joutuneet kylmän sodan aikana peilaamaan ulkopoliittista ympäristöään muita Euroopan maita tarkemmin oikeuttaakseen oman kansainvälisen paikkansa. Maat liittyivät Yhdistyneisiin kansakuntiin samaan aikaan, vuonna 1955.
Espanja ei ole koskaan ollut Suomelle vaikea ystävä, joskin varsin kaukainen, mutta matkailun ja turismin yleistyessä siitä alkoi tulla läheisempi. 1960-luvulta lähtien Espanja alkoi näyttäytyä suomalaisille yhä vähemmän totalitaarisena valtiona ja yhä enemmän auringon, viinin ja flamencon lomaparatiisina. Tätä vastakkainasettelua heijasteltiin myös mediassa ja poliittisessa keskustelussa.
Aikalaisten kokemuksia ja tarinoita
Pakkasvirta tuo virallisten lähteiden ohella kirjaan mukaan myös aikalaisten muistoja, näkemyksiä ja dokumentteja, jotka elävöittävät teosta. Moni tarina on värittynyt ideologisesti, mutta juuri siksi ne kertovat paljon ajastaan – ja siitä, millainen kuva Espanjasta Suomessa silloin muodostui.
”Yllättävää oli huomata, miten hyvin Espanjassa ymmärrettiin Suomen asema kylmän sodan keskellä. Maiden välinen kommunikaatio oli yllättävän vilkasta ja ammattimaista – jopa Francon ajan diplomaattien keskuudessa”, Pakkasvirta toteaa.
Francon diktatuuri kesti yli kolme vuosikymmentä (1939–1975), mutta Espanjan siirtyminen moderniksi demokratiaksi tapahtui poikkeuksellisen nopeasti, mikä tunnetaan myös Espanjan ihmeenä. Kuningas Juan Carlosin ja pääministeri Adolfo Suárezin johdolla maa uudistui ja nousi kansainvälisesti tunnustetuksi demokratiaksi jo muutamassa vuodessa.
Historia on myös nykypäivää
Kirja ei kuitenkaan ole pelkkä katsaus menneisyyteen. Se antaa aineksia pohtia myös tämän päivän maailmanpolitiikkaa. Pakkasvirta huomauttaa, että historian unohtaminen voi olla vaarallista – ja että autoritaarisuuden paluu on yhä mahdollinen, myös länsimaissa.
”En taida olla ainoa, jota huolettaa, mitä Yhdysvalloissa saattaa tapahtua lähivuosina. Historia ei ehkä toista itseään, mutta kaikuja on havaittavissa.”
Teos Francon kanssa? esittää kysymyksen, johon Pakkasvirta ei anna yhtä yksiselitteistä vastausta – eikä ehkä tarvitsekaan. Kirja piirtää kuvan maiden suhteista, joita leimasi pragmaattisuus, ymmärrys ja monessa kohtaa myös hiljainen hyväksyntä. Maiden väliset suhteet ovat säilyneet hyvinä ja tänä päivänä ne ovat erinomaiset. Vaikka historian painolastia on, se ei ole estänyt rakentavaa yhteistyötä.
Teksti: Krista Kinnunen
Kuvat: Haastateltava
Artikkeli on julkaistu Olé Sanomat -lehdessä 427-2025. Voit lukea ilmaiseksi sekä tuoreita että aiemmin ilmestyneitä Olé Sanomat -digilehtiä täällä
Mitä tehdä Málagassa? Lue vinkeistä satamakaupungin vierailuun täältä.
