
Cava – Espanjan tunnetuin kuohuviini
Espanja on viinimaailman vanhoja suuruuksia, jossa viiniköynnökset ovat kasvaneet vuosisatojen ajan. Cava, maan tunnetuin kuohuviini, syntyi Codorniun viinitilalla vuonna 1872. Sillä voi maustaa myös kakkuja ja leivoksia – tällä kertaa cava tuo kuplia jälkiruokaan.
Espanja lukeutuu niin sanottuihin vanhoihin viinimaihin. Viinipuut ja -köynnökset ovat kasvattaneet juuriaan Espanjan maaperässä kauan. Codorniun viinitilan historia alkaa jo vuodesta 1551, kun siellä aloitettiin viininviljely. Samaisella tilalla alettiin myös ensimmäisenä valmistaa cavaa, kuplivaa kuohuviiniä. Vuosi oli 1872. Codorniun viinitilalla viinintuotanto jatkuu edelleen tänäkin päivänä.
Espanjalaisten kuohuviinien luokitukset
Espanjalaiset kuohuviinit Cava, Corpinnat ja Cava de Paraje Calificado ovat tunnettuja ja suosittuja ympäri maailmaa. Cava on varmasti kuitenkin se suosituin ja tunnetuin, koska sen hintalaatusuhde on erinomainen.
Corpinnat on tuoreempi, uusi kuohuviiniluokitus. Osa viinituottajista aiheutti kuplintaa ja kuohuntaa muuallakin kuin viinilaseissa vuonna 2019 perustaessaan Corpinnat-luokituksen. He halusivat tarkempia sääntöjä kuohuviinin tuottamiseen kuin Cava-luokitus antaa. Corpinnat sisältää vain premium-kuohuviinejä ja ovat siksi hinnaltaan hieman kalliimpia kuin Cava.
Cava de Paraje Calificado -luokituksen saa vain parhaat kuohuviinit, ja niitä valmistetaan vain tarkoin määritellyillä, yksittäisillä viinitiloilla. Tämä on laadukas kuohuviini, jonka laadun takaa hyvin rajattu tuotanto.
Cavaa valmistetaan samalla käymismenetelmällä kuin samppanjaa. Cavasta käytettiin aiemmin myös nimeä samppanja aina siihen asti, kunnes EU-säädökset antoivat nimisuojan Ranskan Champagnen alueen kuohuviineille.
Cava-nimi otettiin käyttöön jo 1970-luvulla. Sana cava on katalaanin kieltä ja tarkoittaa viinikellaria.
Cava, kuten muutkin kuohuviinit, on viiniä, jossa on hiilidioksidia. Pullolliseen hapahkoa, ei-kuohuvaa viiniä, lisätään hiivaa ja sokeria. Kuplien äitiä, eli hiilidioksidia, syntyy, kun hiiva käyttää sokerin alkoholiksi.
Enemmän hiilidioksidia – paremmat kuplat
Cavan valmistusmenetelmä perustuu siis kahteen käymiseen, joista toinen tapahtuu siinä pullossa, jossa cava lopulta myös myydään. Tämä valmistusmenetelmä vie aikaa. Cava-pulloja säilytetään vinosti nurinpäin, viileässä viinikellarissa vähintään yhdeksän kuukauden ajan. Cava-pulloja käännellään määräajoin.
Kuohuviineistä cava ja samppanja kuplivat lasissa pisimpään. Mitä enemmän juomassa on hiilidioksidia, sen paremmat kuplat. Samppanjamenetelmällä valmistetuissa juomissa syntyvät kuplat ovat pienempiä ja kestävämpiä.
Kun cavaa kaadetaan lasiin, pienet kuplat tarvitsevat lasissa kohtia, jossa ne saavat muodostua ja kasvaa. Kuplien kannalta edukkaita asioita ovat lasin sisäpinnan pienet epäpuhtaudet ja karhennukset, epätasaisuudet. Kun kuplat osuvat näihin, ne kasvavat ja pääsevät valloilleen ja ollessaan tarpeeksi suuria, ne nousevat helmeillen lasin pohjalta ylöspäin. Juuri kaatamisen jälkeen kuplia nousee ja puhkeaa juoman pinnalle jopa satoja sekunnissa. Hiljalleen kuplien nousu vähenee.
Cava-lasi täytetään kahdessa osassa, jotta vaahto ei kuohu yli. Paras lasi juoman nauttimiseen on pitkä ja kapea, jotta kuplilla on aikaa ja mahdollisuus kapeassa lasissa poreilla ja nousta pitkä matka pintaan.
Trendikäs ja eloisa kuohujuoma
Espanjassa uskotaan, että tilkka viiniä tekee sydämelle hyvää. Viinin ja ruuan liittoon suhtaudutaan rennosti ja joustavasti. Lasillinen viiniä kuuluu ruokailuun eikä tiukkoja sääntöjä ole.
Kitalakea kutkutteleva kuohujuoma mielletään usein juhlajuomaksi. Ja kiistattahan cava kuuluu juhlaan, alkumaljaksi, onnittelumaljaksi. Cava-pulloa ei kuitenkaan tänä päivänä poksauteta auki enää vain juhlan kunniaksi, sillä se on myös trendikäs ruokajuoma. Cavan hapokkuus, eloisuus ja miellyttävä makumaailma tekee siitä oivan valinnan esimerkiksi rasvaisen ruuan rinnalle. Cavan hapokkuus leikkaa ja tasapainottaa rasvaisuutta. Cava on keveä ja raikas, siksi siitä ei jää suuhun raskasta jälkimakua.
Cava sopii rasvaisen lohen, blinien ja friteeratun ruuan kumppaniksi. Cavaa sopii myös nauttia rasvaisten juuston kanssa.
Cavan käyttö ruuanlaitossa
Ruuanlaitossa cava on erinomainen lisä, esimerkiksi keittoihin loppuvaiheessa lorautettu kuohujuoma tuo keittoon kuohkeutta ja ilmavuutta. Pataruuissa, joissa käytetään rasvaisempaa lihaa, loraus cavaa voimistaa ja täydentää makuja. Kanapata paistileikkeistä tai koivista saa vallan mukavan säväyksen cavasta.
Ja kun keittiössä ollaan, ei unohdeta leivontaa. Cava maustaa myös kakkuja ja leivoksia, sitä voi siis käyttää myös leivonnassa.
Olé Sanomien ruokajutussa cava on pääosassa ja kuplii jälkiruoassa. Cavasta valmistetaan hyytelö, joka yhdistettynä marjoihin ja kermavaahtoon luo ainutlaatuisen ja raikkaan päätöksen aterialle.
Cava sopii erinomaisesti sekä aperitiiviksi että jälkiruoan seuraksi. Se on loistava valinta niin aterian aloittamiseen kuin päättämiseen. Tämä espanjalainen kuplajuoma on hämmästyttävän monipuolinen – eikä ihme, että se on monille meistä kuohuviinien kiistaton ykkönen.

Cava-herkku
- 4 liivatelehteä – hoja de gelatina
- kylmää vettä – agua fria
- 1 dl kiehuvaa vettä – agua hirviendo
- 4 rkl sokeria – azucar
- 3 dl kuohuviiniä – cava
- marjoja (vadelmia, mustikoita, mansikoita) – (frambuesa, arándano, fresa)
- kermavaahtoa – crema batida
Laita liivatelehdet pehmenemään runsaaseen kylmään veteen noin 5 minuutiksi. Sekoita sokeri kiehautettuun kuumaan veteen. Purista liivatelehdistä ylimääräinen kylmä vesi pois, ja liuota ne kuumaan sokeriveteen. Veden täytyy olla kiehuvan kuumaa.
Sekoita kuohuviini ja liivateseos keskenään huolellisesti.
Laita marjoja neljän lasin pohjalle ja kaada kuohuviiniliemi päälle.
Anna jäähtyä hetken ja laita lasit jääkaappiin. Anna hyytyä joko yön yli tai vähintään 4–5 tuntia.
Koristele marjoilla ja kermavaahdolla juuri ennen tarjoilua.
Teksti ja kuvat Kati Samuli
Artikkeli on julkaistu Olé Sanomat -lehdessä nro 422, pääset lukemaan verkkolehtiä ilmaiseksi täältä