Katujen varjostuksella kuumuutta vastaan
Katujen varjostaminen on ikivanha keino lievittää kuumuutta julkisilla alueilla.
Menetelmä on jälleen yleistymässä, ja oikein toteutettuna se on edelleen erittäin tehokas. Varjostus suojaa auringon paahteelta niin ihmisiä kuin rakennuksiakin.
– Tiiliseinä on kuin uuni, joka varastoi päivän lämmön. Pahinta on, että se säteilee lämpöä vielä yöllä, sanoo arkkitehti Ester Higueras, Madridin teknisen yliopiston professori ja bioklimaattisen kaupunkisuunnittelun asiantuntija.
Hänen mukaansa kaikki toimet, joilla estetään auringon suora paahde kaduille ja rakennusten seiniin, ovat hyödyllisiä.
Higueras muistuttaa, että suurkaupungeissa kuumuuden ja ilmansaasteiden yhdistelmä on vaarallinen. Sen on todettu lisäävän muun muassa sydäninfarktien riskiä.
Paras tapa varjostaa katuja on istuttaa puita. Ne haihduttavat vettä, tuottavat happea, sitovat hiilidioksidia sekä edistävät ihmisten hyvinvointia ja mielenterveyttä.
Pienissä tiloissa hyvä vaihtoehto on käyttää köynnöskasveja seinien peittämiseen tai rakentaa viherpergoloita.
Jos kasvillisuuden käyttö ei ole mahdollista, myös katujen varjostaminen kangaskatoksilla on tehokas ratkaisu. Vaalea kangas, jossa on aukkoja kuuman ilman poistumista varten, estää lämmön kertymistä ja viilentää katutilaa tehokkaasti.
Higueraksen mukaan myös ikkunoissa tulisi olla tehokas aurinkosuoja. Hän muistuttaa vanhasta keinosta, jossa ikkunoiden eteen ripustettuja mattoja kasteltiin veden avulla. Näin asuntojen lämpötilaa saatiin laskettua ennen nykyaikaisia jäähdytysratkaisuja.
Tutkimusten mukaan katujen varjostaminen voi alentaa lämpötilaa 5–6 astetta ja olosuhteista riippuen jopa 8–10 astetta.
Espanjassa kymmenet paikkakunnat, kuten Madrid ja Sevilla, varjostavat katujaan kesähelteiden aikana. Tarve on kasvanut, sillä hellejaksot alkavat nykyisin yhä aikaisemmin, usein jo toukokuussa.
Yksi uusista hankkeista toteutetaan tänä vuonna Valladolidin maakunnassa sijaitsevassa Medina del Campon kunnassa. Kaupungin pääaukiolle asennetaan kaksitoista modulaarista varjostusyksikköä noin seitsemän metrin korkeuteen. Noin 264 000 euron hankkeeseen sisältyy myös lämpötilan mittausjärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata varjostuksen vaikutusta. Tavoitteena on alentaa lämpötilaa 4–5,5 astetta. Beige kangas sulautuu ympäristöön, ja rakenteiden perustukset jäävät katukivetyksen alle, jotta kokonaisuus olisi mahdollisimman huomaamaton.
Tämän ikivanhan varjostusratkaisun tunnetuin historiallinen esimerkki on Rooman Colosseumin velarium – valtava kangaskatos, joka levitettiin suojaamaan katsomoa auringon paahteelta.
Teksti toimitus Kuva arkisto
Artikkeli on julkaistu Olé Sanomat -lehdessä 38-2026. Voit lukea ilmaiseksi sekä tuoreita että aiemmin ilmestyneitä Olé Sanomat -digilehtiä täältä.
