Elämyksellinen herätys merten suojeluun

Acuario de Sevilla on paitsi viihdyttävä elämys, myös varsin silmiä avaava kokemus siitä, miten jokainen voi osallistua merten suojeluun pienillä teoilla.

Guadalquivir-joen varrella sijaitsevassa Acuario de Sevillassa uiskentelee yli 400 lajia ja noin 7 000 merieläintä. Vierailija pääsee näkemään ja kokemaan Guadalquivir-joen, Atlantin valtameren ja Tyynenmeren meriekosysteemin kirjon Fernão de Magalhãesin maailmanympäripurjehduksen mukaisesti. Matka alkaa Sevillasta ja etenee samassa järjestyksessä merien ja mantereiden läpi kuin Fernão kulki seikkailuillaan 1500-luvulla.

Acuario de Sevillan monista kurkistuspaikoista pääsee seuraamaan kunkin alueen merten asukkaiden elämää. Vierailija voi istahtaa ympyrän muotoisiin syvennyksiin fiilistelemään, miltä tuntuisi olla itse osa merten ekosysteemiä tai uida painottomasti kalojen seassa. Varsinkin pienempiä vierailijoita ilahduttaa tila, jossa kala- ja eläinlajeihin pääsee tekemään tuttavuutta myös koskettelemalla ja haistelemalla.

Elokuvateatterimainen sali toimii ehdottomasti yhtenä vierailun kohokohtana. Siellä tosin katsellaan valokankaan sijaan hieman toisenlaista elävää kuvaa: reaaliajassa ohi lipuvia mereneläviä. Jättimäisen altaan pääroolissa ovat hait ja muut merenasukkaat

Tietoiskujen kertomaa

Acuario de Sevillassa uskotaan, että valtameren suojelu alkaa nimenomaan tietoisuuden levittämisestä. Juuri siksi he näkevät, että jokainen akvaariovierailu on samalla tilaisuus innostaa uusia sukupolvia pitämään huolta sinisestä planeetastamme. Tietoiskut kertovat, miten roskaaminen konkreettisesti vaikuttaa meriin ja lopulta koko ekosysteemiin.

Vierailulla selviää muun muassa, että meriin päätyy vuosittain noin 8 miljoonaa tonnia muovia. Määrä vastaa suunnilleen sitä, kuin kuorma-autollinen muovijätettä dumpattaisiin mereen minuutin välein. Mikäli kehitys jatkuu samana, arvioiden mukaan merissä voi olla vuoteen 2050 mennessä enemmän muovia kuin kalaa, jos määrää mitataan painon mukaan.

Arvio pohjautuu Ellen MacArthur Foundationin raporttiin vuodelta 2016, mikä on sittemmin vakiintunut muovimäärän viitearvoksi monissa kansainvälisissä ympäristöraporteissa ja YK:n kestävän kehityksen ohjelmissa.

Noin 90 % merilinnuista on niellyt muovia

Noin 90 % merilinnuista on niellyt muovia Vuonna 2015 julkaistussa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehden tutkimuksessa havaittiin, että siinä missä 1960-luvulla vain noin 5 % merilinnuista oli niellyt muovia, vuonna 2015 muovia oli niellyt jo 90 % linnuista.

Linnut sekoittavat muovin ravintoon. Syöty muovi kertyy niiden ruoansulatuskanavaan aiheuttaen vakavia terveysongelmia, kuten sisäelinten vaurioita ja Alzheimerin tautia muistuttavia neurodegeneratiivisia muutoksia.

Ympäristömyrkyt tekevät kalasta epäterveellisen

Monet muutoin terveelliset merenelävät sisältävät paljon ympäristömyrkkyjä, sillä niiden elimistöön kertyy enemmän raskasmetalleja, muoveja ja muita myrkkyjä kuin se ehtii poistaa. Ympäristömyrkkypitoisuus kasvaa mentäessä ravintoketjussa ylöspäin. Siksi erityisesti petokalat sisältävät elohopeaa ja muita raskasmetalleja.

Elohopea vaikuttaa hermostoon ja aivoihin sekä maksan ja munuaisten toimintaan. Ruokavirasto suositteleekin, että raskaana olevien, imettävien ja pienten lasten tulisi välttää suurien petokalojen syömistä tai syödä niitä korkeintaan kerran pari vuodessa.

Tuhannet kalaparvet kuolevat haamupyydyksiin

Valtameriin uppoaa vuosittain noin 640 000 kalastusvälineitä, mikä aiheuttaa tuhansien kalaparvien kuoleman. Haamupyydys eli ghost fishing tarkoittaa tilannetta, jossa hylätyt tai kadonneet kalastusvälineet jatkavat kalastusta meressä.

Haamupyydykset tuhoavat kokonaisia kalakantoja ja vahingoittavat monia merieläimiä, kuten merikilpikonnia, hylkeitä ja valaita. Ne myös vaurioittavat koralliriuttoja.

Tuhansia kilpikonnia kuolee muovijätteeseen vuosittain

Monien tutkimusten mukaan tuhannet merikilpikonnat nielevät vuosittain muovia ja kuolevat sen seurauksena. Tarkkoja lukuja ei pysty vahvistamaan, sillä monet kilpikonnien kuolemat jäävät havaitsematta tai raportoimatta. Joissakin arvioissa puhutaan jopa miljoonasta kuolleesta kilpikonnasta vuodessa.

Kilpikonnat sekoittavat usein muovipussit sen ruokavalioon kuluviin meduusoihin. Muovipussien nieleminen voi johtaa suolistotukoksiin ja kilpikonnan nälkiintymiseen. Kilpikonna voi myös tukehtua muoviin. Lisäksi muoviroska voi takertua kilpikonnaan ja estää eläintä liikkumasta ja syömästä normaalisti.

Acuario de Sevilla viihdyttää ja vaikuttaa

Acuario de Sevillan vaikuttavuus ei kuitenkaan rajoitu näyttelytiloihin. Viihdyttävän elämyksen ohella se tekee aktiivisesti työtä merien suojelemiseksi.

Akvaario on mukana hankkeissa, joissa suojellaan uhanalaisia lajeja. Se osallistuu aktiivisesti rannikon sekä merenpohjan puhdistamiseen ja on myös tehnyt aloitteita muovijätteiden vähentämiseksi. Lisäksi Acuario de Sevilla levittää tietoa valtamerien saastumisesta ja meriekosysteemien pelastamisesta paitsi näyttelytilojen, myös merensuojelua tukevien koulutusten ja tutkimusten kautta.

Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä?

• Vähennä jätettä
  Kierrätä jätteet asianmukaisesti. Vie itsellesi tarpeettomat tavarat kirpparille tai lahjoita ne eteenpäin.
• Kerää roskia
  Poimi roska luonnosta roskikseen – riippumatta siitä, ovatko ne sinun tai jonkun toisen. Helppo ja ilmainen tapa tehdä hyvää.
• Valitse viisaammin
  Osta kertakäyttötavaran sijaan laadukkaampia ja kestävämpiä tuotteita. Mikäli et juo hanavettä, hanki hanaan suodatin tai käytä vettä suodattavaa kannua sen sijaan, että ostaisit pulloittain vettä kaupasta.  
• Levitä tietoa
  Monesti ihmiset toimivat ajattelematta asiaa sen kummemmin. Jo tiedon levittämisellä ja sen tiedostamisella, että jokaisen ihmisen jokainen teko merkitsee, päästään pitkälle. Luonno
  
  

Teksti Anneli Päivänsara, kuvat Anneli Päivänsara ja Acuario de Sevilla

Artikkeli on julkaistu Olé Sanomat -lehdessä 21-2025. Voit lukea ilmaiseksi sekä tuoreita että aiemmin ilmestyneitä Olé Sanomat -digilehtiä täältä.